Suomalainen koulujärjestelmä on yksi maailman parhaista, ellei paras. Täällä sinulla on mahdollisuus opiskella niin paljon ja niin pitkälle kuin haluat – erinomaisessa ohjauksessa ja käytännössä ilmaiseksi. Näin on ollut jo niin kauan, että pidämme kaikkea tätä annettuna tekijänä, itsestäänselvyytenä, jota emme oikein osaa kyseenalaistaa. Suurimmassa osassa maailman maita tilanne on toisenlainen tai päinvastainen. Me suomalaiset olemme todella etuoikeutetussa asemassa, olkaamme siitä kiitollisia.
Kaksoisura – dual career – on
terminä suhteellisen nuori, olkoonkin, että opiskelun ja harrastuksen
yhdistäminen on ollut monelle nuorelle luonnollinen asia jo kauan sitten. Me
squashin parissa toimivat yhdistämme kaksoisuran opiskeluun ja urheiluun, mutta
yhtä lailla se voi koskea kirjallisuuden, teatteritaiteen, musiikin tai muiden
kulttuurialojen yhdistämistä opintoihin.
Märsky ja squash
Mäkelänrinteen
lukio, tuttavallisesti Märsky, on noin
850 opiskelijan lukio. Nettisivujensa mukaan koulu on yksi Suomen 13 valtakunnallisesta
urheilun erikoislukioista, jossa valmennusurheilijoita on noin 600. Koulun
urheiluvalmennuksesta vastaava apulaisrehtori on Simo Tarvonen, jonka me
vanhemmat squashin parissa toimineet muistamme hyvin entisenä valioluokan
pelaajana, ammattilaisena ja valmentajana.
Simon Suomen ranking-sijoitus
oli parhaimmillaan kuudes. Erilaisia mitaleita ripustettiin vuosien saatossa
kaulaan, joista yksi merkittävä oli EM-joukkuepronssi. Aktiiviuransa jälkeen
Tarvonen oli 11 vuotta maajoukkueen valmentajana, joista seitsemän vuotta
miesten ja neljä vuotta naisten päävalmentajana. Lisäksi hän on toiminut Olli
Tuomisen, Mika Monton, Janne Kyttäsen ja Lotta Vuorelan
henkilökohtaisena valmentajana.
Ei siis ihme, että suomalainen squash ja Märsky ovat tehneet
läheistä yhteistyötä jo kauan. Kun puhutaan Märskyn urheilulukiota käyneistä
squashnuorista, Simo muistaa, että ensimmäiset olivat kaiketi Henri Kampman
ja Sami Lahtinen vuonna 1988.
Tämä kaikkihan liittyi läheisesti ns. vanhassa Talissa
toimineeseen valmennuskeskukseen (VAKE), jonka toiminnan Suomen Squashliitto
oli organisoinut. VAKEssa harjoitteli toki muitakin kuin Märskyn urheilulukion
nuoria, kuten Tuula Minetti (os. Myllyniemi), joka kävi koulunsa
Tampereella, mutta muutti toki sitten Helsinkiin harjoittelemaan. Ja monia
muita, kuten eräs hyvinkääläisnuori Sami Elopuro.
Jos itse muistan oikein, aamupäivän treenit olivat aika
lailla perustekniikkaa, erilaisia drillejä, rajoitettuja pelejä jne. ja sitten
iltapäivällä keskityttiin peliharjoituksiin. Pelaajia oli toki enemmän kuin
tänään, mutta silti itse näkisin hyvänä, että peliharjoitteita ja treenimatseja
olisi huomattavasti enemmän, vaikka sitten samojenkin pelaajien kanssa.
Esimerkiksi Minetin Tuula pelasi säännöllisesti miesten kanssa ja sitä
toivoisin näkeväni nykyistä enemmän Emppa Soinin ja Riina Koskisenkin
kohdalla.
Pienen tauon jälkeen Märskyn ryhmä toimii taas Talihallissa. Lukion ovat Mäkelänrinteessä aloittaneet Turusta Urhean hienoon, uuteen asuntolaan muuttanut Lotta Toivanen, pk-seudulla jo valmiiksi asuva Jane Kotila ja ’ulkojäsenenä’ vielä yläastetta käyvä Raphael Orphanou. Pari viikkoa on takana ja toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Katsotaan, saammeko mukaan vielä muutaman nuoren vaikkapa kesken lukuvuoden.
Ryhmän vastuuvalmentajana toimii
ESRC:n päävalmentaja Tommi Lind ja itse olen Tommin ’kakkosena’
ja vastaan erityisesti nuorten kaksoisuran hyvästä etenemisestä ja henkisen
valmennuksen osuudesta osana märskyläisten kokonaisvalmentautumista. Voin toki
tarvittaessa hypätä myös kentälle, jos joku kaipaa passaajaa tai
treenimatsivastusta.
Squashin osalta valtakunnallinen
harjoittelukeskus on perustellusti keskitetty Helsinkiin ja Märskyn tiimi
toimii kiinteästi harjoittelukeskuksen (HAKE) pelaajien kanssa. Pelaajat voivat
käydä toistensa ohjatuissa aamuharjoituksissa, mikä on kaikkien kannalta
erinomainen järjestely.
Kaksoisura on loistava
mahdollisuus
Märskyn ryhmä on erinomainen
esimerkki hyvin suunnitellusta ja toteutetusta kaksoisurapolusta, jossa nuoret
pääsevät ohjatusti ja valmennuksellisesti keskittymään täysillä niin
opintoihinsa kuin urheilu-uransakin kehittämiseen kiinteässä yhteistyössä pääkaupunkiseudun urheiluakatemian, Urhean, kanssa.
PK-seudun Urhean piiriin kuuluu
toki muitakin oppilaitoksia kuin Märsky, kuten esimerkiksi Perho
Liiketalousopisto (ent. HELMI Liiketalousopisto), joka puolestaan on toisen
asteen oppilaitos ja jolle on myönnetty opetus- ja
kulttuuriministeriön urheilijoiden ammatillisen koulutuksen erityistehtävä ja
valtakunnallisen urheiluoppilaitoksen status.
Itse olin Perhon
Urheiluakatemiassa lehtorina lähes 10 vuotta ja pääsin läheltä näkemään nuorten
urheilijoiden kehittymistä niin opinnoissaan kuin omassa urheilulajissaan.
Kaikki nämä vuodet olivat upeata aikaa ja seurattavaa, kuinka omista
oppilaistani kasvoi nuoria aikuisia ja joistakin jo koulusta valmistuessaan
täysiverisiä ammattiurheilijoita.
Yhä selkeämmin on nähtävissä,
kuinka opinnot ja urheilu parhaimmillaan tukevat toisiaan ja vievät nuorta
eteenpäin, aina maailman huipulle saakka. Mutta valitettavasti meillä on myös
jonkin verran näyttöä siitä, että jos koulu ei oikein maistu, niin se
urheilu-urakin alkaa pikkuhiljaa hiipua ja lopputulos voi olla aika heikko. Ja
sitten ovat luonnollisesti ne poikkeukset, jotka vahvistavat nämä pääsäännöt.
Nuoren märskyläisen squashnuoren
päivät ovat usein pitkiä. Aamuharjoitusaamuina hallilla pitää olla valmiina klo
7.30. Edessä kahden tunnin treenit, jonka jälkeen nopea suihku, välipalaa
suuhun ja kouluun, jossa oppitunti alkaa klo 10.10. Aamutuntien jälkeen
lounastauko, sitten iltapäivätunnit ja ennen päivän toista treenisessiota
läksyjen tekoa ja muiden asioiden hoitamista. Iltatreenit vievät pari tuntia,
matkat päälle ja ajoissa nukkumaan, koska hyvä ja riittävä uni palauttaa
kroppaa tunnetusti parhaiten. Ja kun hyvään nuoren urheilijan elämään
toivottavasti mahtuu vielä jotakin muitakin asioita, ei ihme, jos ulkopuolista
alkaa hengästyttää.
Mutta kun visio, tavoitteet ja
tekemisen palo ovat kirkkaat ja urheilija on hyvässä ja luotettavassa
ohjauksessa niin opinnoissaan kuin urheilussakin, eteenpäin on hyvä mennä.
Ilmestynyt Suomen Squashliiton Newsletterissä 4/21.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti