tiistai 31. joulukuuta 2024

SQUASHIN NAISTEN MM-KISAT Onko Suomen menestys ollut huono?

Pariisin kesäolympialaisten jälkeen huippu-urheilukeskustelu sai Suomessa lisää kierroksia. Suomi jäi ilman mitaleita ja soppa oli valmis. Kuluneen syksyn ja aikana Olympiakomitea ja Opetus- ja kulttuuriministeriö ovat ajautuneet tukkanuottasille, Olympiakomitean sisällä on myllertänyt ja lajiliitot ovat äänestäneet komitealle uuden hallituksen puheenjohtajaa myöten.

Suomalaiset ovat urheiluhullua ja erityisesti menestyshullua kansaa. Jos mitalimenestystä ei arvokisoissa tule, ovat maailmakirjat sekaisin ja penkkiurheilijankin pinna kiristyy. Mitaleiden ulkopuolelle jääneet urheilijat unohtuvat kovin helposti, vaikka menestys ei välttämättä maailman vertailussa olisikaan ollut huono.

Squash mukana vuoden 2028 olympialaisissa

Squash osallistuu olympialaisiin ensi kertaa neljän vuoden kuluttua Los Angelesissa. Se on valtava voitto lajille, joka on kuitenkin jo kauan täyttänyt Kansainvälisen Olympiakomitean olympialajin kriteerit. Mutta nyt sinne mennään ja kolme suomalaista, Emilia Soini, Riina Koskinen ja Henrik Mustonen, ovat asettaneet itselleen tavoitteen päästä mukaan kisoihin. Neljä vuotta on pitkä aika, mutta nämä urheilijat ovat sitoutuneet tiukasti tavoitteeseensa ja tekevät kaikkensa selvitäkseen kisoihin maanosa- ja maakiintiön kautta.

Mikä on hyvä suoritus?

Suomen naisten joukkue on osallistunut squashin MM-kisoihin kaikkiaan yhdeksän kertaa. Ensimmäisen kerran Suomi oli mukana vuonna 1985, kun kisat järjestettiin Irlannin Dublinissa. Silloin sijoitus oli yhdeksäs ja Euroopan maista Suomi oli viides.

Sen jälkeen kisoissa oltiin mukana yhtäjaksoisesti vuosina 1989-1996, jona aikana paras sijoitus oli kuudes ja heikoin 11. Euroopan maista Suomen sijoitus vaihteli neljännen ja seitsemännen välillä. Olympialaisten näkökulmasta ei ehkä olisi tarjoiltu mansikkakakkua, mutta yläfemmoja, olalletaputuksia ja onnitteluja olisi tullut rutkasti.

Vuoden 1996 jälkeen tuli 22 vuoden tauko, kunnes joukkue vuonna 2018 oli mukana Dalianissa Kiinassa pelatuissa kisoissa. Sijoitus oli 15. ja Euroopan maista Suomen joukkue oli viides. Ja kaksi vuotta sitten Suomen joukkue oli Kairon MM-kisoissa taas 15. ja eurooppalaisista joukkueista seitsemäs.

 Tänä vuonna Hong Kongissa

Tämän vuoden MM-kisoissa Suomen naisten joukkueeseen kuuluivat Emilia Soini, Riina Koskinen, Emilia Korhonen ja Viivi Paksu. Kokemusta ja nuoruutta edustava joukkue pelasi alkulohkossa, jossa muina maina olivat Hong Kong/Kiina, Australia ja Etelä-Afrikka.

Joukkue oli asettanut päätavoitteekseen parantaa edellisen MM-kisan 15. sijaa. Se ei toteutunut, vaan joukkue jäi lopulta sijalle 21 voitettuaan viimeisessä ottelussaan Macaon 2-1. Eurooppalaisista joukkueista Suomi sijoittui 10. sijalle.

 Squashin suosio Yhdysvalloissa on vahvassa kasvussa, mikä näkyy siinäkin, että squash on mukana vuoden 2028 olympialaisissa Los Angelesissa. Nyt päättyneissä MM-kisoissa USAn naiset olivat finaalissa, mutta Egypti on maailman ehdoton ykkösmaa tällä hetkellä eikä jenkeillä ollut finaalissa mitään mahdollisuuksia.

Onko Suomi siis menestynyt huonosti?

Ei minun mielestäni. Squash on globaali laji - 20 miljoonaa pelaajaa kaikilla mantereilla - jossa kilpailu on kova ja siihen nähden Suomi pienenä squashmaana on pärjännyt vähintäänkin kohtuullisesti. Ja jos tähän tarkasteluun otettaisiin miehet mukaan, tilanne paranisi entisestään, huippuna vuoden 1991 kotikisojen MM-pronssi.

Suomessa squash ei ole saanut koskaan kerätyksi tyttöjunioreiden ja naisten osalta tarvittavaa kriittistä massaa, jonka avulla oltaisiin voitu rakentaa menestyksekkäitä kansainvälisiä uria. Määrät eivät yksinkertaisesti ole riittäneet eikä tilanne tulevien vuosien osalta ole parempi. Menestynein naispelaajamme on edelleen Tuula Minetti (os. Myllyniemi), jonka paras sijoitus ammattilaisrankingissa oli 14.

Katse eteenpäin

Kuten monessa muussakin lajissa, suomalaisen squashin oikea taso tulee nähdä eurooppalaisella tasolla, ei MM-tasolla. Maailman kärki on yksinkertaisesti liian kaukana, olkoonkin, että siellä on mukana maita Euroopasta.

Yhtä kaikki, mikä on huono? Se on kovin suhteellista ja minusta Suomen naiset ovat eurooppalaisessa vertailussa menestyneet hyvin. Ei hirveästi arvokisamitaleita, toki jokunen niitäkin, mutta ei ole monella muullakaan maalla. Ihan kohtuullisesti ollaan pärjätty.

Suomen naisjoukkueen seuraava näytön paikka on ensi kevään EM-kisat Puolan Wroclavissa, jossa Suomi pelaa ylimmässä lohkossa muiden Euroopan kärkimaiden kanssa. Tilanne on siinä mielessä uusi, että joukkueen monivuotinen vakiopelaaja Emilia Korhonen ei mahdollisesti enää ole mukana. Lopullista päätöstä hän ei ole tehnyt, sen saamme kuulla alkavan tammikuun aikana.

Jari Mether

 

tiistai 3. joulukuuta 2024

KOHTI LOS ANGELESIA - Soini, Mustonen ja Koskinen matkalla olympialaisiin

 Squash on olympialaji – vihdoin. Kun runsas vuosi sitten selvisi, että squash on mukana vuoden 2028 olympialaisissa Los Angelesissa, se oli unelmien täyttymys niin lajille kuin pelaajillekin. Squash on ollut Yhdysvalloissa vahvassa kasvussa, joten moni squashfani toivoi salaa, että toivottavasti haave nyt toteutuu.

Näin myös Suomessa, jossa lajin harrastajia 1990-luvun alussa oli yli 100.000 ja tänään noin 25.000.

”Pääsy olympialaisiin oli iso voitto lajille ja se näkyy myös Suomessa harrastusmäärien kasvuna ja kiinnostuksen lisääntymisenä lajia kohtaan”, toteaa Suomen Squashliiton toiminnanjohtaja Mika Monto.

Kolme suomalaispelaajaa on sitoutunut tavoittelemaan vuoden 2028 olympiapaikkaa. Se on pitkä aika squashin kaltaisessa raastavassa lajissa, mutta Emilia Soini (29 v.), Henrik Mustonen (34) ja Riina Koskinen (27) ovat ilmoittaneet Squashliitolle ja Olympiakomitealle hakevansa kisapaikkaa 32 pelaajan kaavioon maapaikkakiintiön kautta.

Soini on tällä hetkellä menestyvin suomalaispelaaja. Hänen ammattilaisrankinginsa on 55., mikä saattaisi riittää kisapaikkaan, jos olympialaiset olisivat nyt. Soini kisaa ahkerasti Euroopassa ja myös Yhdysvalloissa, jossa hänen valmentajansakin asuu.

Kokenein näistä kolmesta pelaajasta on Mustonen, jolla on meneillään 16. kausi PSA:n ammattilaiskiertueella. Mustonen on parhaimmillaan ollut sijalla 35 ja hänen potentiaalistaan kertoo mm. se, että kun hän hiljaisemman jakson jälkeen palasi vuosi sitten kilpakentille, hän nousi puolessa vuodessa yli 200 sijaa ollen nyt rankingin 168.  

Koskinen valmistui viime keväänä Laurean AMK:sta fysioterapeutiksi, mikä sitoi hänet neljän vuoden ajaksi tiiviisti opintoihin. Nyt aikaa harjoitteluun ja kilpailemiseen on paremmin ja yhtenä tavoitteena on kipuaminen takaisin 100 parhaan joukkoon. Koskinen raivaa Mustosen tavoin tietään ylöspäin pienempien kisojen kautta. Mustonen kuvassa vasemmalla.

 ”Meillä on hyvä ja tavoitteellinen ohjelma, ei vain ajatellen Los Angelesin kisoja, vaan myös vuoden 2032 kisoja Australian Brisbanessa. Squashia ei ole vielä valittu Australian kisoihin, mutta Australia on vanha, perinteinen squashmaa, joten meillä on vankka usko siihen, että mukana ollaan.”

”Helsingin Talin squashhallissa meillä pyörii kahden valmentajan voimin SquashAkatemia, jossa nuoret, lupaavat lukiolaiset ja hieman vanhemmat opiskelevat pelaajat harjoittelevat kolmena aamuna viikossa. Meillä on pitkäaikainen, hyvä yhteistyö Mäkelänrinteen lukion ja pääkaupunkiseudun Urhean ja sen alaisten oppilaitosten kanssa”, Monto jatkaa.

Suomen Olympiakomitealla on oma projekti ja ohjelma, joka koskee erityisesti ns. uusia olympialajeja, joihin siis myös squash kuuluu. Yhteistyötä on ollut jo aiemminkin, ennen kuin squash oli olympiaohjelmassa mukana, mutta nyt ollaan noustu uudelle tasolle.

”Olympiakomitean uusien olympialajien lajiryhmävastaava Jukka Rautakorpi kommentoi squashin olympiastatusta ja tilannetta seuraavasti:

”Squash on lähtenyt selkein askelin rakentamaan huippu-urheilun vaatimusten mukaista toimintaa. Lajijohto on pyrkinyt selkeämmin hakemaan tukea huippu-urheilutoimintansa suunnitteluun tämän päivän muilta huippu-urheilun toimijoilta. Olympiakomitean rooli on tuoda lajille näitä mahdollisuuksia näkyväksi ja siten kaikki mahdollinen tuki osattaisiin hyödyntää. Viimeisen vajaan vuoden aikana askeleet ovat olleet tunnistettavat kohti menestyvää huippu-urheilua. Omassa roolissani Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön työntekijänä tunnistan tarvittavaa intohimoa menestymisen rakentamiseen squashin lajijohdossa.”

(Julkaistu Suomen Squashliiton mediatiedotteena 29.11. 2024, kuva Tommi Tapola)