JAMI ÄIJÄNEN KOHTI SQUASHIN AMMATTILAISUUTTA

Jami Äijänen voitti viime viikonvaihteessa Mikkelissä pelatun squashin Finnish Openin, perinteisen ammattilaisturnauksen, jossa palkintorahaa oli jaossa 5000 dollaria.  Tunnin kestäneessä loppuottelussa Englannin George Parker taipui erin 3-2. Äijänen on Olli Tuomisen jälkeen (viisi turnausvoittoa) toinen kisan miesten sarjan voittanut suomalaispelaaja.

Äijänen on vasta 20-vuotias ja tällä hetkellä maamme nuorista squashpelaajista se, joihin katseet tiukimmin kohdistuvat, kun kysytään, kenestä tulee Tuomisen ja Henrik Mustosen manttelinperijä kansainvälisillä squashareenoilla.

Mäkelänrinteen urheilulukion kasvatti suorittaa parhaillaan varusmiespalvelustaan Puolustusvoimien urheilukoulussa Santahaminassa ja sen jälkeisestä jatkosta nuorella järvenpääläisellä on selvät suunnitelmat.

”Varusmiespalveluksen jälkeen aloitan täysipäiväisen ammattilaisurheilun ja se tarkoittaa sen mukaista valmentautumista ja kilpailemista.”

Ja mikä parasta, Äijäsellä on työssään paras mahdollinen apu, sillä hänen valmentajanaan toimii Sami Elopuro, Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäin squashpelaaja. Elopuro kiersi vuosikaudet maailmaa ammattilaisena, joten hän tietää tarkoin, mitä täysipainoinen valmentautuminen, jatkuva matkustaminen ja tiukka kilpailurytmi merkitsee niin fyysisesti kuin henkisesti.

Äijänen on siis parhaissa mahdollisissa käsissä. Hänen ammattilaissijoituksensa (PSA-ranking) on tällä hetkellä 156., kun se Elopurolla oli korkeimmillaan 6. Matkaa Elopuron jalanjäljissä siis on, mutta on myös aikaa. Sanotaan, että squashpelaaja oan parhaimmillaan hieman alle 30 vuoden iässä.

Suomessa Järvenpään Squashkerhoa edustava Äijänen on kansallisella ranking-listalla 3., heti Tuomisen ja Mustosen jälkeen. Maajoukkueen vakiokalustoon kuuluvan Äijäsen paras saavutus toistaiseksi on Suez Summer Challenger –haastajakisan voitto viime elokuussa sekä U19-junioreiden EM-joukkuehopea 2015. Ja nyt siis Finnish Openin voitto.

 Äijänen eteni FOn finaaliin suhteellisen helposti. Kolmessa edeltäneessä ottelussa hän menetti yhteensä vain kaksi erää, joten hän pääsi loppuotteluun hyvävoimaisena ja henkisesti latautuneena.

”Tasainen ottelu, mutta onneksi uskoa ja jalkoja riitti. Yritin pitää pallot pitkinä ja välttää omia virheitä. Se osoittautui oikeaksi taktiikaksi”, kertasi Äijänen pelin kulkua heti sen päätyttyä.

Kauan ei saa Äijänen voitostaan nauttia. Hän lähtee heti huomenna yhdessä Mustosen kanssa Ruotsiin, jossa pelataan Finnish Openia paljon isompi, 70.000 dollarin, kisa. Siellä hän aloittaa karsinnasta ja yrittää raivata itsensä pääsarjaan ja siitä sitten peli peliltä eteenpäin.

Sitä on ammattilaisen arki ja siihen on syytä tottua.

VÄRIKÄS STARTTI UUTEEN SQUASHVUOTEEN

UrheiluSanomat rankkasi Olli Tuomisen sijalle 80 sadan urheilijan listalla otsikolla ’Suomen parhaat urheilijat vuonna 2016’. Ykköspaikan nappasi jalkapallomaalivahti Lukas Hradecky, kakkosena ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen ja kolmantena jääkiekkoilija Alexander Barkov. Mailapelaajista Tuomisen edellä ovat tennispelaaja Henri Kontinen (6.) ja pöytätennispelaaja Benedek Olah (47.).

Urheilijoiden asettamisesta paremmuusjärjestykseen on yhtä monta mielipidettä kuin on järjestyksen laatijaakin, joten ei lähdetä tähän spekulaatioralliin ollenkaan. UrheiluSanomien lista on lista muiden joukossa, sillä siisti.

Sen sijaan, jos urheilijoiden paremmuutta katsotaan koko uran ja sen keston kannalta, Tuominen nousee listalla kohisten. Kansainvälinen ura on kestänyt yli 20 vuotta ja jatkuu edelleen. Lisäksi valtaosan tästä ajasta Tuominen on ollut squashin ammattilaislistalla 50. parhaan joukossa. Se on käsittämättömän kova suoritus – ja lajin marginaalisesta asemasta johtuen rankasti aliarvostettu.

Squash on Suomessa pieni laji ja siksi myös piirit ovat pienet. Squashväkeä kohahdutti viime maanantain uutinen, että Squashliiton toiminnanjohtaja Hannu Mäkinen on irtisanoutunut tehtävästään. Mahdollisia syitä voi vain spekuloida eikä sekään kannata; Mäkinen ja liiton puheenjohtaja Risto E.J. Penttilä & liiton hallitus ovat tähän päätökseen tulleet, sillä siisti. Erilaisia versioita kuullaan varmasti lopputalven ja kevään kuluessa.

Senioreiden kansalliset paremmuudet ratkottiin tässä viikonvaihteessa Seinäjoella. Kisoissa oli mukana 65 pelaajaa, joista aivan valtaosa pääsee maaliin saakka, siis sijoittuu omassa ikäluokassaan menestyksensä mukaiselle sijalle. Naispelaajia on mukana vain neljä mikä on valitettavaa, pelaajia kun kuitenkin olisi reilusti enemmän.

Näissä kekkereissä huonoja sijoituksia ei jaeta, vain hyviä. Yhteisöllisyys ja eri puolilta maata tulevien pelikavereiden tapaaminen on vähintään yhtä tärkeätä kuin heidän voittamisensa, vaikka toki voittaminen on täälläkin keskimäärin mukavampaa kuin häviäminen.

Kaikki sijat tosiaan pelataan ja lopputuloksena on paljon parempi saldo kuin ikämiesten jalkapallon SM-kisoissa, joissa myös olen ollut joitakin kertoja mukana. Siellä ukkoa putoaa peleistä tasaisella tahdilla loppua kohden ja siksi jokainen osallistuva joukkue yrittää saada mukaan ainakin kaksi kentällistä pelaajia, mieluusti enemmänkin.

Ensi kuussa ovat vuorossa squashin yleiset SM-kisat. On mielenkiintoista nähdä, saadaanko Tuominen mukaan. Kansalliset SM-kisat ovat squashissakin, kuten monessa muussa lajissa, ammattilaisten kilpailukalenterissa oikeastaan vain silloin, kun kansainvälinen kalenteri sen sallii. Poikkeuksen tästä yleisestä käytännöstä taitaa muodostaa Englanti, jonka pelaajat osallistuvat maansa kansallisiin mestaruuskisoihin.

Mutta jos saisimme maamme kaikki kärkipelaajat mukaan, se olisi upeata. Silloin saisimme päivitetyn tilanteen, missä muut kärkipelaajamme menevät Tuomisen ja Henrik Mustosen suhteen. Se olisi myös hienoa järjestävää seuraa, Espoo Squash Playersia kohtaan, joka viettää samalla 40-vuotisjuhliaan. Onnea ESP! Merkkivuosia viettävät tänä vuonna myös ainakin Oulun Squashkerho ja Kouvolan Squash. Onnea yhtä lailla heille.