SQUASHIN JOUKKUEIDEN EM-KISAT JA RANSKAN KENRAALI

Kisojen suursuosikit Englanti ja Ranska etenivät EM-kisojen finaaleihin sekä naisissa että miehissä. Finaalipäivä venyi pitkälle iltaan, sillä Talin keskuskentän lattia oli Gregory Gaultierin ja Nick Matthewin ennakkoon eniten odotetussa kohtaamisessa ajoittain haitallisen liukas ilmeisesti pelaajan kengissä kentälle joutuneen aineen vuoksi. Mutta kisat saatiin onnellisesti pakettiin. Suomalaisten panos jäi valitettavan heikoksi.

Suomen miehet putosivat ensi kaudeksi II-divisioonaan jäätyään nyt sijalle 7. Naisten sijoitus II-divisioonassa oli 5.

Miesten EM-kulta meni Ranskaan otteluvoitoin 3-0 eikä neljättä ottelua näin tarvittu. Englanti on hallinnut joukkueiden EM-kisoja niiden alusta alkaen 45 vuotta  ja menetti mestaruuden nyt vasta neljännen kerran. Ranskalle mestaruus on järjestyksessään toinen.

Naisten valtikka sen sijaan pysyi Englannissa. Finaalissa Ranskaa vastaan se tarvitsi kolmesta ottelusta kaksi, vaikka ne olivatkin äärimmäisen tiukkoja.

 Gregory Gaultier on maailman ykkönen

Keskustelin kisojen aikana Gregory Gaultierin aikana hänen urastaan, valmentautumisestaan ja kilpailemisestaan. STT julkaisi seuraavan tekstin lyhennettynä kisojen päätöspäivänä. Seuraavassa teksti kokonaisuudessaan. Kiitos STT:n Urheilu.

Gaultier on maailman ykkönen ja hän johdatti Ranskan joukkueen Euroopan mestaruuteen. Joulukuussa 1982 Ranskan Epinalessa syntynyt, nyt 34 vuotias ”Ranskan kenraali” hallitsee maailman squashkenttiä pelityylillä, jossa hän ei säästä itseään. 

Gaultier syntyi squashperheeseen, sillä hänen vanhempansa pitivät squashhallia, jossa Gregory varttui ja jonne hän kiiruhti aina suoraan koulusta.

”Aloitin squashin neljän vuoden iässä ja pelasin joka päivä vanhempien hallilla. Kävin toki pelailemassa ystävien kanssa muitakin lajeja, mutta squash oli kuitenkin ´se laji´ jo varhain”, Gaultier muistelee.

Hän oli 11-vuotiaana ikäluokkansa paras ja kaksi vuotta myöhemmin hän siirtyi juniorimaajoukkueen pelaajana ensin alueellisen ja sitten kansalliseen harjoittelukeskukseen, jossa hän kävi myös koulua. Kaikki tapahtui squashin ehdoilla.

”Tällainen toiminta Ranskassa ei koske vain squashia, vaan samanlainen akatemiatoiminta on myös esimerkiksi jalkapallossa ja tenniksessä. Kansallinen liitto kustantaa sen ja siellä minulla oli lääkäri-, fysioterapeutti-, ravinto- ym. palvelut joka päivä käytössäni. Tällä kaikella oli ratkaiseva merkitys urakehitykseni kannalta”, Gaultier kertoo.

Vuonna 2000 Gaultier pelasi junioreiden MM-finaalissa, mutta hävisi silloin Egyptin Karim Darwishille voittaakseen seuraavana vuonna arvostetun British Junior Openin.

Urakehitys jatkui ja vuonna 2006 hän eteni MM-finaaliin, jossa häntä vastaan asettui Australian David Palmer. Gaultier johti jo peliä erin 2-0 ja hänellä oli viisi ottelupalloa, mutta hän hävisi lopulta ottelun 3-2.

Vaatii tiukkaa itsekuria, motivaatiota ja itseluottamusta pyrkiä eteenpäin ja jatkaa uraansa hävittyään MM-finaalin myös vuosina 2007, 2011 ja 2013, näistä kaksi viimeistä Englannin Nick Matthewille, joka myös on mukana nyt pelattavissa EM-kisoissa.

Gaultierin uran ehdoton kohokohta oli vuonna 2016, kun hän monen yrittämisen jälkeen voitti MM-kultaa ja nousi samalla neljättä kertaa maailman ykköspelaajaksi.

”Kurinalaisuus, kaiken tekemisen ja kaikkien osa-alueiden huomioiminen ja hyvälaatuinen toteuttaminen on kaiken avain. Hyvä tiimi ympärilläni auttaa minua ymmärtämään omaa kehoani ja sen rajoja ja se takaa laadullisesti ja määrällisesti oikeanlaisen harjoittelun. Viestintä tämän tiimin sisällä on aivan ehdottoman tärkeätä”, Gaultier korostaa.

”Mutta vaikka tämä kaikki on tehty parhaalla mahdollisella tavalla, olet kentällä yksin ja sinun tulee selvitä yksin.”

Gaultier ei tällä hetkellä juurikaan mieti uran jatkoa tällä. Hän nauttii harjoittelusta ja pelaamisesta, mutta toki tiedostaa, että tämä ei ole ikuista.

”Iän myötä treenaaminenkin muuttuu. Jatkan niin kauan kuin tämä tuntuu hyvältä ja pystyn siihen korkealla tasolla. Haluan lopettaa urani huipulla, kenties jonkun hyvin menneen turnauksen jälkeen, hyvät muistot ovat minulle tärkeitä. Mutta sen aika ei ole vielä”, Gaultier toteaa.

Hän muistaa juniorina ollessaan Olli Tuomisen hyvin ja on pelannut Tuomista vastaan monet kerrat.

”Olli on loistava esimerkki kokomaailmalle ja erityisesti suomalaisille pelaajasta, jolla myös on tiukka itsekuri ja joka nauttii pelaamisesta. Hän on edelleenkin, 38 vuotiaana, vaarallinen vastustaja. Täytyy muistaa, että ikä on vain numero”, Gaultier muistuttaa.

Gaultierilla on joitakin yhteistyökumppaneita, joiden kanssa hän työskentelee jo nyt ja hän ei itsekään osaa vielä sanoa, miten hän jatkossa tulee toimimaan squashin parissa.

”Tämä laji on antanut minulle niin paljon, että tavalla tai toisella haluan myös kiittää squashia antamalla sille takaisin jotakin, mikä parhaiten palvelee lajia.”

Gaultierin kausi jatkuu EM-kisojen jälkeen Sveitsin Zürichissa ja sen jälkeen Seattlessa USA:ssa. Hän toivoo voivansa pitää heinäkuussa kaksi viikkoa lomaa ja sitten uudestaan yhden viikon jouluna.

”Mutta silloinkin on tärkeätä pitää itsensä hyvässä fyysisessä kunnossa. Nuo loma-ajat ovat henkisesti erittäin tärkeitä, sillä joskus ajatukset on hyvä saada pois squashista ja tehdä jotain aivan muuta”, Gaultier sanoo.

Kun harjoittelee kaksi tai kolme kertaa päivässä ja kiertää ympäri maailmaa pelaamassa 12-13 turnausta vuodessa, lyhyetkin lepohetket ovat tervetulleita.

Gaultier on pahoillaan, ettei squash ole onnistunut raivaamaan tietään olympialaisiin. Laji täyttää erinomaisesti kaikki olympialajin kriteerit ja sen voisi sijoittaa yhtä lailla kesä- kuin talviolympialaisiinkin.

”Meillä saattaa olla hyvät mahdollisuudet vuonna 2024, jolloin kisat voisivat olla jopa kotimaassani Ranskassa. Jos saisimme lajimme olympialaisiin, sillä oli valtaisa merkitys lajin näkyvyyden ja suosion kannalta. Toivottavasti tämä voisi toteutua”, Gaultier toivoo.